Humanitaarinen apu

Globaali tilanne

Vuosina 2015—2017 maailman humanitaarisen avun tarve nousi ennätyskorkealle. Vuoden 2017 lopussa yhteensä 136 miljoonaa ihmistä 25 maassa oli akuutin kriisiavun tarpeessa.

Mitä Suomen tuella on saavutettu?

Suomi suuntaa apua sinne, missä avuntarve ja hätä ovat suurimmat. Apu kohdennetaan tehokkaimmin elämää ylläpitäviin toimiin, kuten hätäsuojiin ja perustarvikkeisiin, veteen ja sanitaatioon sekä ruoka-apuun. Suomin edeläkävijä vammaisten aseman edistämisessä humanitaarisissa tilanteissa.

Merkittävä osa Suomen tuesta myönnetään joustavana alueellisesti tai maittain kohdennettuna tukena ja yleistukena. Apua toimittavat perille myös suomalaiset kansalaisjärjestöt.


1. Järjestöjen humanitaarisen vammaistyön tuloksia
2. Apua akuuttiin hätään

Suomi myötävaikutti yhteistyössä muiden avunantajien kanssa siihen, että akuutti aliravitsemus ja kuolleisuus saatiin monissa kriiseissä pysäytettyä tai kääntymään laskuun. Tämä saavutettiin ruoka-avustuksilla, tukemalla raskaana olevien naisten ja imettävien äitien ja pienten lasten hätäravitsemusohjelmia, investoimalla vesihuoltoon ja sanitaatioon sekä panostamalla sota- ja katastrofitilanteessa tarvittaviin terveys- ja sairaalapalveluihin.

Merkittävä osa ruoka-avusta kanavoitiin Maailman Ruokaohjelman (WPF) kautta. WFP paransi vuonna 2017 kaikkiaan 91 miljoonan ihmisen ruokaturvaa 83 maassa. Tämän lisäksi jaettiin käteistä ja kuponkeja.

Noin 36 miljoonalle ihmiselle saatiin puhdasta vettä, hygieniaa ja kohentuneita käymälöitä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean(ICRC), Kirkon Ulkomaanavun, Suomen World Visionin, Plan International Suomen ja Suomen Pelastakaa Lapset ponnistelujen tuloksena.

Terveyssektorilla panostettiin sota- ja katastrofitilanteessa tarvittaviin terveys- ja sairaalapalveluihin. Vuoden 2017 aikana ICRC suoritti 136 000 kirurgista leikkausta. Suomen Punainen Risti (SPR) osallistui lähettämällä mm. ICRC:n Mosulin operaatioon 11 terveystaustaista avustus-työntekijää, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita 256 000 euron arvosta sekä kenttäviestintä-yksikön. Samalla SPR toimi muiden osallistuvien Punaisten Ristien puolesta koordinaattorina henkilökunnan ja logistiikan osalta sekä pääkumppanina komitealle.

3. Suojelua kriiseistä kärsiville

Kotinsa jättämään joutuneet ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, mukaan lukien vammaiset, suojelua ja heidän ihmisoikeutensa toteutuivat paremmin kriiseissä.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta Suomi oli mukana tukemassa yli 12:ta miljoonaa pakolaista ja lähes 36:ta miljoonaa maan sisällä siirtymään joutunutta. Paikallisten markkinoiden toimivuuden takaamiseksi osa avusta annettiin käteisenä: 500 miljoonaa dollaria jaettiin yli 8 miljoonalle ihmiselle. Järjestö auttoi puoli miljoonaa pakolaista palaamaan turvallisesti kotimaahansa. Vuonna 2017 Suomi oli UNHCR:n 24. suurin rahoittajamaa. Suomen rahoitusosuus oli 20 miljoonaa euroa, josta korvamerkitsemättömän rahoituksen osuus oli 7 miljoonaa.

Kirkon Ulkomaanapu jakoi hätäsuojia ja majoitusta vajaalle 39 000 ihmiselle.

Sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa kokeneille ihmisille tarjottiin tukea ja ennaltaehkäistiin UNFPA:n kautta. Esimerkiksi Syyriassa tällaista apua annettiin yli 10 000 ihmiselle.

Suomi painotti myös lastensuojelua. Kirkon Ulkomaanapu tarjosi psykososiaalista tukea 61 000 lapselle. Pelastakaa Lapset kanavoi Irakissa ja Somaliassa apua vajaalle 18 000 lapselle ja huoltajalle. Plan International Suomen lastensuojelu tavoitti yli 5 000 lasta ja vanhempaa.

4. Tukea selviytymiseen ja toipumiseen

Perheiden ja yhteisöjen selviytymiskykyä parannettiin ja toipumista tuettiin. Kriiseistä huolimatta lapsia autettiin saamaan opetusta ja kouluun pääsyä mahdollistettiin eri tavoin. Lisäksi suuntaamalla apua elinkeinojen elpymiseen mm. jakamalla maataloustyökaluja ja siemeniä tuettiin ruokatuotannon ja toimeentulon vahvistamista.

  • YK-järjestö UNRWA:n kautta Suomi tuki yli puolen miljoonan palestiinalaispakolaislapsen koulutusta. Liki 8 000 nuorta sai ammatillista koulutusta, ja 39 000 ihmistä sai mikrolainan.
  • Kirkon Ulkomaanavun työn tuloksena yli 55 000 lasta ja nuorta sai koulutusta. Järjestö rakensi myös luokkahuoneita.
  • Plan Internationl Suomen työ mahdollisti varhaiskasvatusta yli 3 500 lapselle. Fida International suuntasi tukea lasten koulunkäyntiin 11 koulussa ja kahdessa lasten toimintakeskuksessa Kongon demokraattisessa tasavallassa.
5. Syyrialaisista puolet on paennut sotaa

Kahdeksatta vuotta riehuva Syyrian sota on aikamme laajakantoisin humanitaarinen kriisi. Puolet Syyrian väestöstä on paennut väkivaltaisuuksia kotimaahan tai ulkomaille. Syyria on viime vuosina ollut Suomen suurin humanitaarisen avun kohde.

Vuonna 2017 noin 637 000 lasta sai psykososiaalista tukea, ja yli miljoona lasta pääsi kouluun Syyriassa. UNICEF kunnosti Suomen rahoituksella 105 koulua.  

Maailman Ruokaohjelma teki Syyriassa yli 300 ilmapudotusta vuosina 2016–2017 saarretuille alueille. Niiden avulla saatiin perille 6 000 tonnia ruokaa, hygienia- ja terveystarvikkeita saarroksissa oleville 93 000 ihmiselle. Hanketta pidetään humanitaarisen avun historiassa ainutlaatuisena.

6. Elämä jatkuu maanjäristyksen jälkeen

Vuonna 2015 Nepalia järisytti kaksi voimakasta maanjäristystä. Vajaat 9 000 ihmistä kuoli, 600 000 kotia tuhoutui ja 2,8 miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi.

Kirkon Ulkomaanapu käynnisti ulkoministeriön tuella avustusoperaationsa välittömästi. Ruoka- ja välttämättömyystarvikkeiden jakelu tavoitti liki 29 000 henkilöä. Suojien rakentaminen auttoi yli 10 000:ta ihmistä. Lisäksi peltilevyistä tehty hätämajoitus palveli 8 000:ta ihmistä.

Suomen Punainen Risti puolestaan lähetti maanjäristysalueelle yli 30 delegaattia arviointi-, logistiikka- ja viestintätehtäviin. Näiden joukossa oli lisäksi röntgenyksikkö kenttäsairaalaan ja avustustarvikkeita lääkinnällisiin tarpeisiin.

7. Lastensuojelua Irakissa ja Somaliassa

Pelastakaa Lapset Suomen tuella on koulutettu sosiaalityöntekijöitä ja vapaaehtoisia lastensuojelukomiteoita Somaliassa ja Irakissa. Näiden ansiosta lähes 7 000 tyttöä ja yli 5 000 poikaa on saanut apua jouduttuaan väkivallan uhriksi, hylätyksi tai eroon perheestään.

Pelastakaa Lapset on kouluttanut vanhempia ja huoltajia vanhemmuudessa ja järjestänyt tiedotuskampanjoita uskonnollisille ja perinteisille johtajille, yhteisöjen jäsenille ja viranomaisille. Tämä ennaltaehkäisevä työ on saavuttanut yli 3 500 naista ja 2 000 miestä. Aikuisten tietämys suojaa lapsia väkivallalta ja nopeuttaa avun saantia.

8. Muuttoliikkeiden taustalla vaikuttavat tekijät ja niihin vastaaminen
9. Suomi on mukana Afganistanin jälleenrakennuksessa

Citizen Charter on yksi Maailmanpankin hallinnoiman Afganistanin jälleenrakennusrahaston ohjelmista. Ohjelma on ollut aktiivinen loppuvuodesta 2016. Toiminnan yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että paluumuuttajille on tarjolla peruspalveluita ja työtä. Työpaikkoja täytettäessä otetaan huomioon erityisesti hädänalaisimmassa asemassa olevat perheet.

Tähän mennessä ohjelma on tavoittanut yli 2 400 yhteisöä. Hyödynsaajina on ollut noin 42 000 paluumuuttajien kotitaloutta. Suomen suunniteltu maksuosuus Citizen Charterissa on noin kolme prosenttia.

Next section: Finland reaches its objectives >

Lue lisää: