Luonnonvarat

Globaali tilanne

Ilmastonmuutos, ihmisen aiheuttama ympäristön tilan heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden kato muuttavat elinolosuhteita maapallolla ennennäkemätöntä vauhtia. Luonnonvarojen ehtymisestä ja väestönkasvusta huolimatta ruokaturva ja vesihuolto ovat viime vuosikymmeninä kohentuneet. Myös sähkön saatavuus on parantunut selvästi.

Mitä Suomen tuella on saavutettu?

Suomen tuen ansiosta miljoonat ovat saaneet ruokaa, puhdasta vettä ja sähköä. Tämä auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suomen tuella kehitetään myös metsäkartoituksia ja -tietojärjestelmiä, jotka antavat tietoa ilmasto- ja ympäristösopimusten toteuttamiseen.

1. Ilmastotoimet tasa-arvon edistäjänä

2. Yhteistyö Andeilla helpotti tulviin varautumista

Andien alueellisessa hydrometeorologian hankkeessa Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat auttoivat alueen maita kehittämään vesi-, ilmasto- ja sääpalvelujaan sekä varautumaan ilmastoriskeihin. Bolivia, Ecuador, Kolumbia ja Peru ovat hyvin haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamien tulvien ja toisaalta kuivuuden takia.

Hankkeessa luotiin uusi työkalu tiedon vaihtamiseen. Samoin syntyi Andien alueellinen havainnetietokanta, jonka kautta maat pystyvät hyödyntämään toistensa tuottamaa dataa.

Suomen kehitysyhteistyö meteorologian alalla on maailman kärkeä. Suomen tuella useiden muidenkin kehitysmaiden ilmatieteen laitokset ovat kehittäneet tieto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiään sekä sääpalvelujaan. Tämä on välillisesti hyödyntänyt jopa 280:tä miljoonaa ihmistä.

3. Suomen tukemat pienviljelijät

4. Ruokaturva parani Keniassa

Noin 30 000 viljelijän ja heidän perheidensä ruokaturva parani Länsi-Keniassa vuosina 2004-2016.  Suomi tuki monipuolisesti kestävien lajikkeiden ja viljelymenetelmien käyttöönottoa, kuten kastelua ja kalkitusta satojen parantamiseksi. Sen ansiosta maaseudun pienviljelijöiden tulot kasvoivat noin 70 prosenttia.

Kun tuotteiden laatu ja säilyvyys parantuivat ja kyläteitä korjattiin, myös markkinointi tuli helpommaksi. Perheiden ravitsemus parani kotipuutarhojen hoidon sekä sikojen, vuohien ja kanojen kasvatuksen ansiosta. Yrittäjyyskoulutus vahvisti nuorten mahdollisuuksia. Naisten itsetunto ja vaikuttamismahdollisuudet perheissä ja yhteisöissä paranivat.

5. Vesihuollon ja sanitaation saaneet ihmiset

6. Kyläyhteisön vastuu vesihuollosta varmistaa tulokset Etiopiassa

Vuonna 2003 Etiopian ja Suomen yhteisrahoitteisessa vesihuolto- ja sanitaatio-ohjelmassa siirryttiin uuteen toimintamalliin. Sen sijaan, että varat olisi kanavoitu julkishallinnon kautta, ne ohjattiinkin suoraan kyläyhteisöille. Välittäjinä toimivat ammattimaisesti toimivat pienrahoituslaitokset.

Kun vastuu vesipisteiden rakentamisesta siirtyi kyläyhteisöille, yhteisöjen omistajuus vahvistui, rakennusnopeus jopa viisinkertaistui ja työn laatu ja kestävyys paranivat.  

Vuosien varrella toteutusmalli on levinnyt ja kattaa nyt lähes kymmenen prosenttia koko Etiopian vesihuollosta. Uudistusten ansiosta vuosittain noin 300 000–400 000 uutta hyödynsaajaa Etiopian maaseudulla saa puhdasta vettä. Nykyisin Etiopian hallitus maksaa 60–70 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista, mikä osoittaa hallinnon voimakasta sitoutumista hankkeeseen.

7. Energiahuollon piiriin päässeet kotitaloudet
8. Tehokkuus tuo säästöjä
  • Thaimaassa tärkkelystehtaiden jätevesi on aikaisemmin puhdistettu avoimissa altaissa. Hajuhaittojen lisäksi tämä käytäntö lisää metaanipäästöjä ilmakehään. Suomen tuella rakennettiin kaksi biokaasulaitosta, joista toinen on Thaimaan suurin.
  • Moderni puuliesi polttaa puun täydellisemmin kuin vanhanaikainen liesi tai avotuli. Suomi on tukenut kenialaista liesivalmistajaa lisäämään tuotantoaan, ja vuosina 2015—2017 uudenlaisia liesiä myytiin 120 000. Koska polttopuuta kuluu vähemmän, puun hankintaan ei tarvitse käyttää aikaa yhtä paljon kuin ennen.
9. Metsätiedon käsittelyyn ohjelmisto

YK-järjestö FAO on Suomen rahoituksella kehittänyt tietojärjestelmän metsävarojen kartoittamiseen ja metsätiedon käsittelyyn. Ilmaisen Open Foris -ohjelmiston avulla maat voivat kartoittaa metsävarojaan luotettavasti. Ohjelmisto on käytössä jo yli 50 maassa.

Seuraava kappale: Humanitaarinen apu >

Lue lisää

Suomen kehityspolitiikka tukee kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda2030:n saavuttamista. Luonnonvarat -painopiste linkittyy erityisesti Agenda-tavoitteisiin 2, 6, 7, 13 ja 15.