Kehitysyhteistyöhön liittyy riskejä. Niiden ennakointi ja hallinta on keskeinen osa kehitysyhteistyön toimeenpanoa.
Avun tarve ja riskit korostuvat erityisesti hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla, joihin yhä suurempi osa Suomen rahoittamasta kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta on viime vuosina kohdistunut. Silti inhimillisesti, poliittisesti ja taloudellisesti suurin riski on olla tekemättä mitään. Kielteisen kehityksen vaikutukset tuntuvat laajasti, usein välillisesti, myös Suomessa.
Riskienhallintaa kehitetään jatkuvasti. Ulkoministeriölle laaditaan riskienhallintapolitiikka, jossa toimintatavat, roolit ja vastuut määritellään aiempaa selkeämmin. Samalla varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävästi aikaa ja osaamista riskien tunnistamiseen, ennakointiin ja niiden vaikutuksen lieventämiseen.
1. Maaohjelmissa varaudutaan riskeihin
Kahdenvälisen yhteistyön maissa Suomen työtä ohjaavat maaohjelmat. Ohjelmien suunnittelussa ja toimeenpanossa otetaan huomioon maakohtaiset riskiarviot, ja riskien kehittymisestä raportoidaan vuosittain.
Vuoden 2017 raportoinnissa yleisimpinä toimintaympäristöön liittyvinä riskeinä korostuivat kumppanimaan heikko hallinto ja korruptio, turvallisuustilanne sekä tietyissä maissa terrorismin uhka. Riskeinä nähtiin myös ihmisoikeustilanteen heikkeneminen. Suomen rahoituksen vähenemisen katsottiin vähentävän Suomen vaikuttavuutta.
Esimerkiksi Myanmarissa yhteistyötä on jouduttu uudelleen arvioimaan ja sopeuttamaan sen tähden, että elokuussa 2017 Pohjois-Rakhinessa käynnistyi sotilaallinen operaatio, jota seurasi humanitaarinen kriisi. Tilanne on vaikuttanut myös avunantajien ja hallituksen välisiin suhteisiin. Suomen tukema UNFPA-hanke pystyi kuitenkin jatkamaan toimintaansa Rakhinen osavaltiossa matalalla profiililla ruohonjuuritason kumppaneiden kautta. Hankkeessa tarjottiin palveluita väkivallan uhriksi joutuneille naisille kriisin keskellä.
2. Konflikti keskeytti työn Etelä-Sudanissa
Konflikti tai sota voi romuttaa suunnitelmat jopa kokonaan. Näin on käynyt Etelä-Sudanissa, missä ulkoministeriö on rahoittanut vesi- ja sanitaatio-ohjelmaa yhdessä Saksan kehityspankin (KfW) kanssa vuodesta 2012 alkaen.
Suomen rahoitusosuudesta toimitettiin Saksan kehityspankille 18 miljoonaa euroa. Sitten aseelliset konfliktit laajenivat ohjelman kohdekaupunkeihin, ja työ piti keskeyttää. Uusien rakennusurakoiden kilpailutus oli juuri alkamassa vuonna 2016, kun projektihenkilökunta jouduttiin evakuoimaan.
Alue on siitä lähtien ollut epävakaa. Vaikka turvallisuustilanne on hetkittäin ollut parempi, rakennusurakoita ei ole voitu toteuttaa. Suomen rahoituksesta 11,2 miljoonaa euroa on jäänyt käyttämättä, ja varat palautetaan Suomelle.
3. Avunantajien valvontaan uudistuksia
Syksyllä 2017 kansainvälisiin otsikoihin nousi avustustyöntekijöiden valta-aseman väärinkäyttö Haitin maanjäristyksen jälkeen. Ilmi tulleet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tapaukset saivat kansainväliset kansalaisjärjestöt ja YK:n tarkistamaan omia käytäntöjään. Suomi osallistui tähän yhtenä rahoittajista.
YK:ssa on tiukennettu seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän kitkemistä koskevia linjauksia ja tehostettu niiden toimeenpanoa. Tapoja epäilysten ilmoittamiseen on lisätty. Tähän liittyvästä koulutuksesta on tehty pakollista kaikille työntekijöille.
Suomen tukemilla humanitaarista yhteistyötä tekevillä järjestöillä on oltava Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) kumppanuusstatus. ECHO tarkastaa muun muassa järjestön talousraportointi-, kirjanpito- ja tilintarkastuskäytännöt sekä varmistaa, että järjestön sisäinen valvonta ja mekanismit korruption ja väärinkäytösten varalta ovat kunnossa.
4. Väärinkäyttöepäilyt tutkitaan
Ministeriön tietoon tuli vuosina 2015—2017 yhteensä 63 varojen väärinkäyttöepäilyä. Mikäli kyseessä on rikosepäily, kuten petos tai varojen kavallus, tutkinnasta vastaa keskusrikospoliisi yhteistyössä muiden maiden tutkintaviranomaisten kanssa. Vuonna 2017 takaisinperintäpäätöksiä tehtiin reilun miljoonan euron edestä. Päätökset koskevat sekä väärinkäytettyjä että käyttämättä jääneitä varoja.
Vuonna 2018 Keskusrikospoliisi on tutkinut verkkorikosepäilyä, joka liittyy Suomen ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n Kirgisiassa toteuttamaan oikeusalan hankkeeseen. Tutkinta koskee Suomen helmikuussa 2018 ohjelmalle tekemää 400 000 euron maksatusta, josta osa on päätynyt väärille tileille. Kyse ei ole ohjelmaan liittyvästä varojen väärinkäytöstä, vaan teosta epäillään ulkopuolista, ammattimaisesti toimivaa verkkorikollista. Asian tutkinta on toistaiseksi kesken, mutta osa varoista on saatu palautettua Suomeen.
Seuraava kappale: Ulkoiset arvio >
Lue lisää